Asiantuntijahaastattelussa Juhani “Jussi” Kiiskinen.
Jussi on toiminut vuodesta 2013 lähtien asiantuntijana LAK:ssa, osallistuen lukuisiin yritysjärjestelyihin sekä turnaround-projekteihin. Hän on myös aikaisemmalla urallaan osallistunut lukuisiin yrityskauppoihin sekä ostajana että myyjänä. Osa kaupoista on tehty palkkajohtajana kansainvälisissä yrityksissä ja loput omien yritysten kautta.
Millaisissa tilanteissa arvonmääritys on ajankohtainen?
Olen itse viimeisen vuoden aikana ollut määrittämässä yrityksen arvoa seuraavissa tilanteissa:
- yksi konsernin liiketoiminta-alueista on ollut myynnissä
- yrityksen koko osakekanta on ollut myynnissä
- yritys haluaa sitoa avainhenkilöitään osakkuudella ja neuvottelujen pohjaksi halutaan neutraali arvio yrityksen arvosta
- yrityksellä on edessään sukupolvenvaihdos.
Muita vastaavia tilanteita voivat olla esimerkiksi silloin, kun osakas haluaa myydä osuutensa muille osakkaille tai kun kuolinpesä haluaa tietää yrityksen markkina- tai perintöverotusarvon.
Missä ovat kokemuksesi mukaan arvonmäärityksen suurimmat haasteet?
Kärjistäen voisi sanoa, että perinteisessä numeropohjaisessa arvonmäärityksessä etsitään ja tunnistetaan ylikorostetusti riskejä ja epävarmuuksia – mahdollisuuksien kustannuksella. Niissä keskitytään tulkinnanvaraisiin tasearvoihin ja ne analysoidaan rahavirtalaskelmien ohella puhki. Tällaisessa toiminnassa taustat ovat hyvin tiedossa, mutta arvon määritys perustuu liian paljon spekulointiin, joka perustuu menneisiin vuosiin ja liiketapahtumiin. Tällaisella toimintatavalla syntyy helposti luonteeltaan ”absolutely maybe” –tasoinen mielipide.
Nykyaikaisen kirjanpidon perusteet luotiin 1600-luvulla, aikana jolloin maa, luonnonvarat, rakennukset, laivat, koneet yms. kosketeltavissa olevat asiat muodostivat varallisuuden. Käsittämätöntä on, että esimerkiksi henkilöstö käsitellään kirjanpidossa kulueränä. Monien mielestä henkilöstö on nykyään yhtiöiden ylivoimaisesti tärkein tuotannontekijä ja menestyksen tae.
Sama epäkohta pätee asiakkaisiin ja asiakassuhteisiin. Miten kannattavia ja lojaaleja asiakkaat ovat muutaman vuoden tähtäimellä? Kuinka paljon hyvää asiakaspotentiaalia on vielä jäljellä?
Mitä uusia näkökulmia nostaisit mukaan arvonmääritykseen?
Nykyaikaisen yrityksen arvo on paljon muutakin kuin mitä tase-erät ja viime vuosien käyttökate osoittavat. Arvoon vaikuttaa edellisten lisäksi merkittävästi alan yleiset trendit, kilpailijoiden toiminta, yrityksen asema markkinoilla, ostokäyttäytymisen muutokset, johdon kyvykkyys, henkilöriskit, teknologinen kehitys ja mahdollisuus kansainvälistyä. Edellä mainittuja tekijöitä on vaikea pukea numeroiksi, mutta ne on pystyttävä osoittamaan ja argumentoimaan. Näiden vaikutus yrityksen arvoon on ratkaisevaa.
Millaisten yritysten tai niiden osien arvonmääritys voidaan kohtuullisella tarkkuudella suorittaa?
Karkealla tasolla tilikausia pitäisi olla takana vähintään kolme ja yrittäminen tai liiketoiminta ei ole ”sivutoimista”. Liikeidean pitäisi olla yrittäjälle kirkas ja liiketoiminnan perustua siihen. (vrt. ”tanssikoulu, jonka tuotoista 25 % tulee tilavuokrista salibandyseuralle” tai ”sadesuojien myynti kesäfestareilla”).
Miten projekti yleensä etenee ja kauanko se kestää?
Kaikki lähtee liikkeelle yrityksen tai toimeksiantajan omista lähtökohdista. Mitä arvonmäärityksellä halutaan saavuttaa ja mihin tilanteeseen se on tarkoitettu? Tässä yhteydessä haastatellaan mahdollisimman monta avainhenkilöä ja kootaan kaikki saatavilla oleva numeerinen ja pehmeä tieto menneistä, nykyhetkestä ja ennusteista.
Tämän jälkeen kartoitetaan merkittävimmät kilpailijat ja tehdään katsaus markkinoiden nykytilasta ja trendeistä. Näiden avulla pyritään asemoimaan yritys markkinakenttään ja analysoimaan potentiaali muutaman vuoden tähtäimellä. Toimialan trendeillä on tietysti merkitys tulevaisuuden näkökulmasta.
Työparini Timo Kasper hoitaa ”numeroiden murskaamisen” ja itse keskityn market intelligence – sektoriin, jossa olen työskennellyt jo vuosikymmeniä.
Keskimääräinen projekti kestää 2-3 viikkoa ja sen kriittisimmät tekijät liittyvät datan saatavuuteen ja avainhenkilöiden tapaamisiin. Parhaissa tapauksissa nämä järjestyvät hyvinkin nopealla aikataululla ja pääsemme aloittamaan projektin muutamassa päivässä.
Kiitos haastattelusta Jussi!
Lisätietoja: yrityksenarvo.fi
Jussi ja muut LAK-asiantuntijat löytyvät täältä
Antti Pohjala
Yrityksen arvon määrittely on kyllä oikeasti haastavaa, kuten Jussi toteaakin. Sinänsä jo sana arvo on jossain määrin monitulkintainen. Laajasti otettuna se lienee aika tavalla kontekstisidonnainen ja riippuu siitä, kenen toimijan näkökulmasta asiaa katsotaan. Muutama kysymys valaisee ajatuksen: Mikä on esim. ostettavan yrityksen arvo, jos sen avainhenkilöt hallitsevat asiakassuhteet ja lähtiessään pois vievät asiakkuudet mukanaan? Tai mikä on arvo, jos prosessit eivät ole vakaita, vaan toiminnan tehokkuus (ja tuottavuus) riippuu johdon kyvykkyydestä? Entä mikä on ostettavan yrityksen arvo lopulta, jos ostava yritys ei hallitse halttuunottoa eikä kykene realisoimaan ostolla tavoiteltua strategista kilpailuetua? Arvon analyysissä tulisi aina avata myös kontekstuaaliset näkökulmat arvonmuodostukseen.