Syntyykö strategiatyön lopputuloksena enemmänkin ympäripyöreitä latteuksia?
Suomalaisten yritysten strategiaosaaminen on useiden tutkimusten mukaan hyvin matalalla tasolla. Huolestuttavan monessa firmassa sovittuja strategisia suuntalinjoja ei toteuteta käytännön tasolla ja niiden tuntemus henkilöstön keskuudessa on lähes olematonta. Jos tilanne on tällainen, niin onko mitään järkeä käyttää aikaa ja resursseja suunnitteluprosesseihin, joilla ei ole mitään tekemistä arkisen työn kanssa?
Jos yritykselläsi on taas strategiaprosessi kunnossa, niin siinä tapauksessa kuulutte harvalukuiseen joukkoon. Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö analysoivat vuonna 2014 eri toimialoja ja kokoluokkia edustavien 65 suomalaisen yrityksen strategiat. Analyysin keskeiset löydökset ovat huolestuttavia:
’Vain alle kolmasosalla yrityksistä oli jonkinlainen strategiamääritelmä ja vain 23 prosentilla hyvin määritelty strategia. Strategian ydin eli selkeä erottautumistekijä löytyi vain 17 prosentilta tutkituista yrityksistä. Strategiset tavoitteet puuttuivat yli puolelta ja vain vajaa neljännes yrityksistä oli määritellyt tavoitteet hyvin.’ (Talouselämä 12.10.2014 ja 26.8.2015, ’Yritysten strategiat ovat hukassa’)
Toisen suomalaisia yrityksiä koskevan tutkimuksen mukaan (Maarika Maury, 2016) jopa johtoryhmätasolla yrityksen strategia tunnetaan huonosti:
’Laajan tutkimuksen mukaan yritysjohdosta vain 13 prosenttia pystyy ilmaisemaan yhtiön strategian niin kuin se on yhtiössä virallisesti määritelty. Keskijohdosta tähän pystyy enää kahdeksan prosenttia ja työntekijöistä vain kaksi prosenttia.’ (Kauppalehti 13.4.2016)
Epäselvästi määritelty strategia on vaikea muistaa. Muistamisen lisäksi pitäisi vielä ymmärtää, mitä sen toteuttaminen tarkoittaa käytännössä. Näiden tutkimusten perusteella voi olettaa, että monissa yrityksissä strategia ei käytännössä ohjaa päivittäistä toimintaa. Aiheellisesti voikin kysyä, onko yrityksellä tällaisessa tilanteessa strategia.
Miten päästään siihen, että koko henkilöstö tuntee yrityksen strategian ja tietää oman työnsä vaikutuksen sen toteutumisessa? Miten päivittäinen tekeminen ja toiminnan kehittäminen saadaan ohjautumaan strategian suuntaan? Johto ja esimiehet eivät voi olla koko ajan jokaisen työntekijän vierellä tekemässä arkisia valintoja siitä, mikä toimintatapa kulloinkin on strategian mukainen. Tarvitaan itseohjautuvuutta.
Viestintä on johdon ja esimiesten tehtävä. Strategia pitää muokata toiminnan näkökulmasta niin selkeään muotoon, että se on viestittävissä kaikille yhtenäisessä, ymmärrettävässä ja selkeässä muodossa. Strategialle pitää luoda merkitys organisaation eri tehtävien näkökulmasta. Tällä tavoin on mahdollista valjastaa yhä suurempi osuus koko henkilöstön potentiaalista strategian toteuttamiseen käytännössä.
Miten tämä sitten tehdään? Ota yhteyttä, me voimme auttaa.
Lisätietoja: Kimmo Virta, kimmo.virta@lakfin.com, 0504471135