Tuki liiketoimintastrategian luomiseksi
Äskettäin eräs yritysjohtaja ja pääomistaja tyhjensi mieltään minulle ja tunnusti, että hänen johtamansa yrityksen pitäisi kasvaa ja laajentua, mutta ihan rehellisesti – hän ei tiedä, miten. Tapaamisemme piti kestää vain tunnin, mutta se venyikin kolminkertaiseksi. No, ajalla ei ole merkitystä – pääasia, että saimme keskustelun kautta jotain aikaiseksi.
Siirsimme ajattelumme aluksi pois noista keinoista kasvaa. Aloimme puhua siitä, millainen yrityksen pitäisi olla 3-5 vuoden kuluttua ja mihin suuntaan yrityksen olisi hyvä kasvaa. Nimittäin, kun yritys haluaa menestyä, se tarvitsee ihan ensiksi suunnan ja tavoitteen. Keinoja kyllä löytyy, mutta ilman pohdittua strategiaa ja selkeytettyä liiketoiminnan tahtotilaa, kehittämisestä ja kasvusta tulee vain joukko yksittäisiä ajatuksia ja pieniä panostuksia niihin toimintoihin, jotka kulloinkin tuntuvat tärkeältä.
Vieläkö strategia on nykyaikaa?
Sanoin sanan strategia. Joillekin se on synonyymi muutamalle Powerpoint-sivulle, missä kuvattu ajatelmia, mitä yritys on parin vuoden päästä. Toisille se on iso nippu A4-sivuja, jotka kirjoitettiin, kun piti ja ainakin osittain sen jälkeen ne olivat kassakaappitavaraa. Eikä niiden viestimistä pidetty kovin tärkeänä – ainakaan henkilöstölle.
Moni asia on muuttunut. Nyt useimmissa organisaatioissa strategiasta keskustellaan ja viestitään aktiivisesti. Niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Strategiaa käytetään kertomaan asiakkaille, että olemme kuunnelleet heidän tarpeitaan ja miksi juuri meidän yritys on tärkeä palvelun ja lisäarvon tuottaja tulevina vuosina. Myös henkilöstö halutaan mukaan useammin tavalla tai toisella strategian laatimiseen. Hyvä yritysjohtaja ymmärtää, että ihminen, joka tuntee olevansa mukana “voittajajoukkueessa”, on motivoitunut ja sitoutunut työhönsä. – Itse asiassa yli puolessa niistä toimeksiannoista, missä olen henkilökohtaisesti ollut fasilitoimassa ja luotsaamassa strategian syntymistä, yksi merkittävimmistä syistä strategian tekemiseen on kertoa henkilöstölle, mitä yritys tekee tulevaisuudessa ja miten se sinne aikoo edetä.
Onnistunut strategia on selvittänyt omistajien ajatukset yrityksen omistamisesta!
Kun lähdetään miettimään yrityksen tahtotilaa eli sitä, millaista kasvua, kannattavuutta, laajentumista jne. mitä mikin yritys sitten haluakaan, ensin on hyvä selvittää omistajien näkemykset, mitä he yritykseltä haluavat. Liian moni yrityksen johto ajaa kehittämisessään ojaan, jos se ei kuuntele niitä, jotka pitävät rahojaan kiinni yrityksessä.
Sekin on usein varsin mielenkiintoista selvittää, onko omistajilla yhteistä tahtotilaa? Tai, että onko omistajaryhmillä erilaisia tavoitteita? Joissain pk-yrityksissä se voi olla jopa kyse työpaikasta tai unelmien toteuttamisesta. Silti on hyvä selvittää halutaanko maksimoida osingot vai kasvatetaanko yrityksen arvoa… mahdollisesti myyntiä varten? Pitää lisäksi muistaa, että omistajien tahtotilan selvittäminen on myös hallitukselle tärkeää.
Hallituksenhan tehtävänä on seurata ja ohjata, että yritystä viedään kohti strategian määrittelemään tavoitetta.
Visio kuvaa halutun tulevaisuuden
Hyvä strategia on puhtaimmillaan pulppuavaa tahtoenergiaa. Sen keskeisenä elementtinä on visio – aikaan ankkuroitu, päätöksiä ja valintoja koordinoiva tahto halutusta tulevaisuudesta. Silti vision pitää perustua järkevään ja perusteltuun mielikuvaan lopputuloksesta. Ja jotta tällainen olisi mahdollista luoda, on selvitettävä millaisessa muutoskentässä liiketoimintamme makaa. Jokaisen organisaation on strategiatyössään tärkeää hahmottaa oma toimintaympäristönsä ja perehtyä sen muutosvoimiin. Muutostrendit ja -voimat vaikuttavat enemmän kuin haluamme ehkä uskoakaan. Digitalisaatio, esineiden internet, robotiikka, ihmisen kehittyvä tapa toimia ja tehdä työtä, uudet palvelumuodot yritysten välillä, verkostojen merkitys. Jos näitä ei selvitä oman liiketoimintansa kannalta, strategiatyö ei kovin kantavalla pohjalla ole.
Lue toimintaympäristösi muutoksia tarkasti
Maailman muutos heijastuu väkisinkin jokaiselle toimialalle. Myös sille, missä me omassa yrityksessämme toimimme. Vaikka ottaisimme strategian aikaikkunaksi vain lyhyen matkan tulevaisuuteen, on hyvä pystyä vastaamaan itsellemme, onko markkinoilla olemassa tarve meille. Mikään organisaatio ei ole olemassa vain itseään varten. Usein suuret makrotaloudelliset tai yhteiskunnalliset ilmiöt ovat muuttaneet liiketoimintamalleja ja –logiikoita tai avanneet kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mikä takaa sen, että juuri me menestymme vielä kolmen vuoden päästä? Ei ainakaan se, että olemme tänään kannattava yritys.
Strategian rakentamisesta hyödyttämään organisaation menestymistä
Hyvän strategian rakentaminen ei ole mitään avaruustiedettä. Enemmänkin johdettua paneutumista oleellisiin asioihin. Ajan varaaminen, selvittäminen ja strategiapohdinta on ensimmäinen askel kohti menestyksestä tulevaisuutta. On kuitenkin hyvä muistaa, että strategia muuttuu lopulta aikeista todeksi vasta työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kokemuksissa. Erinomainen palvelulupaus, haluttu asiakaspalveluasenteellinen lähtökohta eivät riitä, elleivät esimiehet ja henkilöstö omaksu sitä ja ryhdy toimimaan sen mukaisesti.
Yleisin mielikuva strategian luomisesta parantamaan liiketoiminnan menestymistä on raskas ja purskemainen rykäys. Ja sitten se on siinä – nyt meidänkin yrityksellä on strategia. On totta, toimiva strategia vaatii paneutumista ja perehtymistä. Pohdintaa eri vaihtoehtojen kohdalla. Eri skenaarioiden luontia.
Silti alkuun pääsyn jälkeen strategiaa on hyvä tehdä ketterästi. Pidetään strategiset aiheet sopivan säännöllisesti johtoryhmän agendalla. Käytetään niihin vähintään yhtä paljon aikaa kuin operatiivisiin asioihin. Samoin perinteinen hallitus vaatii ravistelua. Johtamisen johtaminen on tärkeää. Siinä painopisteen on oltava tulevassa enemmän kuin menneessä. Sääntö 80% tulevaisuutta ja 20% menneisyyden toteamista mielestäni toimii hallitustyössä. Johdon ajattelua irti arjesta, näkemään metsän puilta. Strategiapohdiskelu ilman kosketusta konkretiaan on vain kiva kalvosarja Powerpointilla vailla vaikutusta yrityksen varsinaiseen toimintaan.
Pääasia, ettei strategiatyö jää jonnekin sivuun odottamaan, että vuoden kuluttua sitä katsotaan uudestaan. Muista myös, että strategiaakin voi testata. Pilotoi, happotestaa. Se tulee aina halvemmaksi kuin huomaaminen kantapään kautta. Ota uudenlaisia neuvonantajia käyttöösi. Kysy ulkopuolista mielipidettä. Tai sitä ns. kolmatta näkemystä sparramaan ja haastamaan ajatteluasi. Ja muista, eri tyyppiset kokemukset ovat arvokkaita. Viime kädessä strategisten tavoitteiden toteutuminen on kiinni siitä, miten ihmiset suhtautuvat niihin ja kokevat ne.
Hyviä irtiottoja strategiatyössäsi. Soita tai meilaa, niin puhutaan lisää…
Lisätietoja: Harri Mäkitie, harri.makitie@lakfin.com, 040 500 4562